Heipä hei pitkästä aikaa! Ei tästä pitänyt tulla ihan näin pitkä blogitauko, mutta niin vain pääsi käymään. Tuntuu, että tauon aikana on tapahtunut kauheasti. Perhekin on kasvanut pienen kissanpennun verran :)
Viimeksi maalailtiin keittiön tuoleja ja samalla uumoilin, mitä sitä seuraavaksi maalaisi. Joulun jälkeen tartuin maalisutiin ja aloin maalaamaan saarekkeen laatikoiden "naamoja". Homma jäi kuitenkin vähän vaiheeseen, koska sainkin päähäni toteuttaa tämän vähän näkyvämmän maalausprojektin... olohuoneen seinät!
Niin ihana kuin se William Morris -tapetti olikin niin olin jo pidemmän aikaa kaivannut seesteisempää ilmettä olkkariin. Kuviollinen tapetti imi kaiken itseensä ja oikein mikään ei päässyt sen edessä oikeuksiinsa. Muistan niin hyvin sen onnen tunteen, kun tapetti aikanaan laitettiin (syksyllä 2013), joten jossain nostalgian huumassani pitkitin muutosta tosi pitkään. Sitten kuitenkin yksi kaunis päivä päätin, että aikansa kutakin ja ainahan tapettia saa laitettua takaisin, jos sitä alkaa kaipaamaan. Nyt nautitaan seesteisemmästä näkymästä.
![]()
Toinen iso muutos olohuoneessa ovat sohvan uudet samettipäälliset (
saatu Hakolasta blogiyhteistyönä).
Lazy-sohvamme nousi aivan uudelle ulottuvuudelle samettipäällisten myötä. Ne ovat niin täydellisen pehmeät, lämpimät ja ihanat. Pointtina tässä päällisten vaihdossa oli se, että vanhat päälliset olivat valitettavasti menneet aika surkean näköisiksi kissojen myötä. Rontin tultua taloon vuosi sitten, jaksoin jonkun aikaa varjella päällisiä ja peittelin sohvaa erilaisilla peitoilla. Se ei kuitenkaan ollut kovin toimiva ja kaunis ratkaisu, kun peitteet tietysti olivat useimmiten miten sattuu rutussa sohvalla. Ajan myötä en jaksanut enää välittää ja lopputuloksena oli se, että sohvan kangas oli kaikkialta muualta paitsi istuintyynyistä pientä nyppyä ja langanvetoa täynnä. Meillä siis kissat saivat kynsillään moisen tuhon aikaan. En kuitenkaan tyrmää muuten Florist-kangasta, sillä se on tosi hyvä ja kestävä kangas mm. lapsiperheessä ja joillain se kuulemma kestää myös kissojen elämää. Otin kuitenkin Hakolaan yhteyttä ja kysyin, onko samettipäällisten suhteen tietoa, että miten ne kestävät kissojen menoa. Jotenkin osasin toivoa ja odottaa, että samettipäällinen voisi olla hyvä, sillä meidän vanhat plyysisohvat ovat kestäneet moitteettomina kissojen menoa. Välillä keittiössä olevaa plyysisohvaa käytetään oikein huolella raapimapuuna eikä siinä näy jälkeäkään kynsistä. Ja kyllä, oikeassa olin.
Samettipäälliset ovat aivan ehdoton valinta kissatalouteen. Nyt kun harmaanruskeat päälliset ovat olleet meillä kolmisen viikkoa, niissä ei näy merkkiäkään siitä, että meillä olisi kissoja!
Sametti on materiaalina sellainen, että siinä ei ole tarttumapintaa. Vaikka kangasta kynsisikin, kynsi ei tartu siihen. Naarmuja voi toki tulla, mutta ainakin meillä ne pienet naarmut hukkuvat kankaaseen ja saa kädellä silittämällä pois. Sametti kun on muutenkin elävä pinnaltaan. Mikä parasta, samoin kuin muutkin Hakolan kangaspäälliset, nämä voi myös pestä koneessa. Olen siis aivan todella tyytyväinen uusiin päällisiin. Ja sopivathan nämä väriltäänkiin olohuoneen uuteen ilmeeseen. Vertailun vuoksi pari kuvaa vanhalla hiekanvärisellä Florist-kankaalla.
![]()
![]()
![]()
Olohuoneen seinien uusi väri on tosi lähellä Tikkurilan Ajopuu V484 sävyä. Minulla oli jäänyt aiemmista maalausprojekteista kaksi puolikasta kolmosen purkkia Harmony-maalia Mulperi- ja Konglomeraatti-sävyissä ja testasin minkälaisia värejä saan niitä keskenään yhdistämällä. Testien jälkeen maalasin tuolla kuvan Ajopuu-lastun alareunan keskimmäisellä sävyllä eli jos joku kysyy sävyä, niin kyllä se tuo Ajopuu hyvin pitkälti on. Tämä on todella kaunis sävy. Tykkään siitä, miten sävy elää valon värin mukaan näyttäen välillä ruskeammalta ja välillä harmaammalta.
Ja mitä tulee siihen uuteen kissanpentuun, niin tässähän tämä on, meidän pikkuinen Riemu <3
Rontti sai siis oman kissakaverin, vaikka pari ekaa päivää olikin sitä mieltä, että mikä ihmeen orava muutti taloon ja murisi vain uudelle tulokkaalle eikä päästänyt kahta metriä lähemmäs. Onneksi Riemu on luonteeltaan tosi reipas ja rohkea ja koitti koko ajan ottaa Ronttiin kontaktia. Ja kas, kun pari päivää oli mennyt, murina vain yht´äkkiä loppui ja kissoista tuli kaverit :) Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että nukkuminen samassa sängyssä tai nojatuolissa onnistuu. Ihana parivaljakko.
Kiitos vielä Hakolalle samettipäällisistä ja testausmahdollisuudesta. Tämän testituloksen perusteella samettipäällisiä voikin hyvillä mielin suositella kaikille kissaperheille ja toki niille muillekin, jotka rakastavat loikoilla superpehmeällä ja lämpimän tuntuisella sohvalla. En tiedä, onko samettisohvan jälkeen enää paluuta mihinkään muuhun... ? :)
